Lastentarhassa

Esitelmään oli valmistauduttu ja power point slidet oli ollut valmiina jo pari päivää. Viisi minuuttia ennen esitelmän alkua parini, jonka kanssa esitelmää tein, ilmoittaa muuttaneensa slidet. Mutta vain muotoilun ja omia osuuksiaan. No, aloitamme esitelmän. Okei, ekaan slideen on lisätty kurssin tiedot, hyvä juttu, mun ensimmäiseen asiaslideen oli lisätty ja positettu pari juttua. Noh, heitetään lennosta. Mun toinen asiaslide ei tule ensimmäisen jälkeen, vaan tilalla on joku täysin vieras kaavio. Hmm... pikaluku siitä läpi ja rupean selittämään luokalle sen sisältöä. Seuraava slide. Näyttää taas tutummalta. Mutta miksi siinä toistetaan ensimmäisen asiasliden juttuja? Vihdoinkin mun osuus loppuu ja parini pääsee tekemään osuutensa. Ulkoa opeteltu luento alkaa ja huomaa, että hän latelee tekstiä ulkomuistista. Esitelmän jälkeen kommenttina, että ainakin hänen osuutensa meni hyvin. Olikohan tarkoitus saada oma naama näyttämään paremmalta?

Toisen kurssin projekti on palautettu ja esitelmä on seuraavana päivänä. Kaveri lukee projektia läpi ja yksi osuus jotenkin särähtää korvaan. Teksti syötetään netissä plagiarismiohjelmaan ja koko osuus lehahtaa kirkkaan punaiseksi. Viesti mulle, kysytään paikalliselta, joka osuuden oli "kirjoittanut" ja sähköpostia proffalle. Esitelmän jälkeen ryhmä jää proffan juttusille. Muu ryhmä joutuu tekemään sen osuuden uudestaan ja tämä paikallinen jää vielä keskustelemaan proffan kanssa. Myöhemmin saamme luvan laittaa paikallisen nimen projektiimme kaikesta  huolimatta. Vaikka hän eintehnyt mitään. Jätimme nimen pois.

Samaisella kurssilla olemme kuluttaneet tuntikausia luennoista leikkimiseen. Ulkona ja sisällä. Professorilla oli jopa pilli, jolla kutsua lapset koolle, kun leikimme ulkona. Leikkeihin kuului pallon heittelyä, numeroiden laittamista järjestykseen, palikoiden siirtelyä paikasta a paikkaan b jne.

Kolmannen kurssin esitelmäpäivä. Koko päivä menee eri ryhmien kertoessa jostain työpaikasta ja siihen liittyvistä tehtävistä ja rekrytointiprosesseista. Ensimmäinen ryhmä aloittaa kertomalla toimintaterapeutin työstä singaporelaisessa sairaalassa. Koko esitelmä on näytelmä, joka alkaa kun kaksi ihmistä tapaa ja lähtee kiertämään sairaalaa. He käyvät neuvotteluhuoneessa, jossa esimiehet kokoustavat. Kulkemista ja sählinkiä. Seuraavaksi he vierailevat toimintateraputin huoneessa, jossa on potilaan kanssa asia kesken. Informaation tilalta kohtaus keskittyy opiskelijaan, joka esittää vammaista potilasta. Koko luokka nauraa vedet silmissä ja vaihtarit vaihtavat epätoivoisia katseita. Seuraavaksi kaverukset suuntaavat vessaan. Kyllä, vessaan. Esille tulee slide, jossa lukee in the toilet, ja kuva urinaalista. Pojat ovat selkä luokkaan päin ja keskustelevat vessassa aiheesta, äänitehosteiden saattelemana. Vaihtarit eivät usko, että tällaista tapahtuu. Mutta näköjään tämä on normi täällä. Seuraavat ryhmät vitsailevat ja heittävät sopimatonta ja lapsellista läppää. Vaihtarien esitelmät erottuvat selkeyden ja asiallisuutensa vuoksi.

Seuraavaksi vuorossa on eläintarhan työntekijästä kertova esitelmä. Esitelmä alkaa asiallisesti, sitten vuorossa on Singaporen eläintarhassa kuvattu video. Ryhmä on todella panostanut esitelmään. Vaihtarit huokaavat helpotuksesta, paikallisten esityksistä pari oli ihan asiallisia. Sitten luokkaan ryntääkin krokotiiliksi pukeutunut tyttö, indiana jonesiksi pukeutunut poika perässään. Ajojahtia jatkuu muutama minuutti ja sitten he poistuvat ryminällä ja esitelmä jatkuu. Tämä oli siis koreografioitu osa esitelmää. Vaihtarit eivät tiedä itkeäkö vai nauraa. Loppujen esitelmien joukossa mm äänestetään kahden "huippukokin" välillä, eli onko minikeksi vai hieno leivonnainen parempi. Lisäksi mm oli tekstiviestiäänestys (paikalliset kiljuivat kilpailun riemusta).

Kohta alkaa viimeine  esitelmä, jonka jälkeen ei tarvitse enään järkyttyä siitä, että huippuyliopiston sijaan päädyin kai vahingossa päiväkotiin.