Thaimaassa

Luennot loppuivat viikko sitten ja päätimme tyttöjen kanssa ruveta turisteiksi, eli suuntasimme kohti Phuketia. Odotuksissa oli lähinnä aurinko, sillä monsuunikausi on jatkunut jo sen verran pitkään että jokapäiväisiin kaatosateisiin rupesi kylläsymään. Sanni ja Outi lähtivät jo edeltä, kun minä jäin tekemään ensimmäistä tenttiä vielä Singaporeen. Sunnuntaina suuntasimme Vilman kanssa Phuketiin, jossa olimme ensin yhden yön Kata beachillä ja sen jälkee  suuntasimme Koh Phi Phille kahdeksi yöksi. Sitten Sanni ja Outi palasivatkin jo Singaporeen tenttejä tekemään ja minä ja Vilma jäimme vielä pariksi päiväksi nauttimaan auringosta ja valkoisesta hiekasta.

Koh Phi Phi ei ehkä ollut mun lempikohde. Saaren pääranta oli kyllä kaunis, mutta vesi oli muualla kirkkaampaa ja koko saari tunui olevan vain ja ainoastaan turistikrääsää turisteille. Mitään kovin paikallista ei paljoa näkynyt. Kohdehan on hyvin tunntettu bilesaari, eli rantabaareissa soitettu musiikki kuului veden kantamana niin hyvin, että meidän syrjemmässä olevien bungalowien sisään kuului sanatkin hyvin selvästi. Se tosin ei häirinnyt nukkumista niinkään, sillä siitä pitivät kymmenet ja kymmenet torakat huolta. Olihan se ihan eksoottista ja melko sisukasta meiltä kuluttaa koko ensimmäinen yö torakoiden kanssa sotiessa. Enpä ole ennen pitänyt hyttysverkolla torakkaa vankina kun kaveri hakkaa ötökän muussiksi hyönteismyrkkypurkilla. Siinä vaiheessa kun pyysimme, että huoneemme tullaan siivoamaan kasoista tappamiamme torakoita ja jos voimme saada toisen myrkkypurkin, paikan työntekijät katsoivat meitä hämmästyneinä. Itsekin mietin, oliko kyse siinä vaiheessa hulluudesta vai sisusta...

Unettoman yön jälkeen suuntasimme snorklaus / veneretkelle. Tyypilliseen thai long boatiin hyppäsi minun, Sannin ja Vilman lisäksi kuusi muuta tyttöä ja sitten suuntasimme lähellä olevan pienemmän saare  ympäristöön. Saimme uiskennella kuvankauniissa kirkasvetisessä laguunissa, snorklata toisessa poukamassa ja viettää aikaa valkohiekkaisella rannalla turkoosin kirkkaan veden välkkyessä edessämme. Nautimme ihanasta thai ruoasta ja lämmöstä ja illalla istuimme bambu bungalowimme pienellä terassilla ja sirkat tai kaskaat tai jotkin muut vastaavat sirittivät lämpimässä illassa. Toisena yönä meidän bungalowissa ei onneksi ollut enään ylimääräistä elämää, mutta Outi ja Sanni pääsivät vuorostaan taistelemaan torakoita vastaan. Äärettömän väsyneinä makoilimme ja nukuimme seuraavan aamupäivän rannalla ja sitten hyppäsimme lauttaan juuri sateen alkaessa ja suuntasimme takaisin kohti Phuketia.

Patong beachin nähtyäni siitä läpiajaessamme taksissa totesin, että onneksi ei meny sinne. Patong beach näytti siltä mitä olin siitä kuullutkin, länsimaiset tulevat sinne nauttiakseen erilaisista paheista ja muutenkin villistä yöelämästä. Karon ja Kata beachit puolestaan olivat kauniimpia rantoja, sekä rauhallisempia alueita. Kata beach oli kiva, vesi oli kirkasta, hotellimme Jinta Andaman ehdottomasti hinta-laatu suhteeltaan todella hyvä, sekä alue muutenkin viihtyisä. Saimme nukkua täysin rauhassa, mutta lähellä oli runsaasti hieromapaikkoja, ravintoloita, räätäleitä, pikku putiikkeja jne. Kävin jalkahieronnassa Sannin käydessä niskahartiahieronnassa ja Outin ja Vilman käydessä manikyyrissä laitattamassa geelikynnet. Lisäksi nautin ihanista thaimaalaisista curryistä ja hedelmistä.

Phuketistakin lähdimme snorklaus / island hopping retkelle Vilman kanssa Sannin ja Outin lähdettyä. Vesi oli taas ihanan kirkasta ja kaloja oli taas sateekaaren kaikissa väreissä. Saimme kivat eväät ja ystävällisen oppaan johdolla kiersimme kolme eri saarta, valkoisine hiekkoineen. Viimeisessä saaressa ollessamme alkoi kaatosade ja ukkonen, jota lähdimme rivakasti pakoon. Läpimärkinä odotimme muutaman muun suomalaisen kanssa uutta pikkubussia, koska alkuperäinen oli rikki jouduttuaan kolariin. Noh, siitä ja oppaan kauhutarinoista myrskyistä huolimatta pääsimme tyytyväisinä, joskin melko märkinä takaisin hotellillemme. Suihkun ja vaatteiden vaihdon jälkeen suuntasimme tapaamiemme suomalaisten kanssa illalliselle.

Pidin Thaimaasta ja olin positiivisesti yllättynyt Phuketista. Thaimaalaiset ovat äärettömän ystävällisiä, eivätkä myyjät ole agressiivisia , kuten esimerkiksi Kreikassa, Espanjassa tai Malesiassa. Ruoka oli hyvää, kaikki oli halpaa, hieronnat ihania (lentoa odotellessa lentokentällä otin vielä 30min niskahartiahieronnan) ja ihmiset ystävällisiä. Kotiin palasin väsyneenä, mutta kivasti ruskettuneena ja lomasta rentoutuneena. Nyt edessä on tenttiviikko ja sitten enää viikko Riikan tänne tuloon. Aika menee kyllä todella nopeasti! Kohta sitä ollaan taas koti Suomessa palelemassa...

Lastentarhassa

Esitelmään oli valmistauduttu ja power point slidet oli ollut valmiina jo pari päivää. Viisi minuuttia ennen esitelmän alkua parini, jonka kanssa esitelmää tein, ilmoittaa muuttaneensa slidet. Mutta vain muotoilun ja omia osuuksiaan. No, aloitamme esitelmän. Okei, ekaan slideen on lisätty kurssin tiedot, hyvä juttu, mun ensimmäiseen asiaslideen oli lisätty ja positettu pari juttua. Noh, heitetään lennosta. Mun toinen asiaslide ei tule ensimmäisen jälkeen, vaan tilalla on joku täysin vieras kaavio. Hmm... pikaluku siitä läpi ja rupean selittämään luokalle sen sisältöä. Seuraava slide. Näyttää taas tutummalta. Mutta miksi siinä toistetaan ensimmäisen asiasliden juttuja? Vihdoinkin mun osuus loppuu ja parini pääsee tekemään osuutensa. Ulkoa opeteltu luento alkaa ja huomaa, että hän latelee tekstiä ulkomuistista. Esitelmän jälkeen kommenttina, että ainakin hänen osuutensa meni hyvin. Olikohan tarkoitus saada oma naama näyttämään paremmalta?

Toisen kurssin projekti on palautettu ja esitelmä on seuraavana päivänä. Kaveri lukee projektia läpi ja yksi osuus jotenkin särähtää korvaan. Teksti syötetään netissä plagiarismiohjelmaan ja koko osuus lehahtaa kirkkaan punaiseksi. Viesti mulle, kysytään paikalliselta, joka osuuden oli "kirjoittanut" ja sähköpostia proffalle. Esitelmän jälkeen ryhmä jää proffan juttusille. Muu ryhmä joutuu tekemään sen osuuden uudestaan ja tämä paikallinen jää vielä keskustelemaan proffan kanssa. Myöhemmin saamme luvan laittaa paikallisen nimen projektiimme kaikesta  huolimatta. Vaikka hän eintehnyt mitään. Jätimme nimen pois.

Samaisella kurssilla olemme kuluttaneet tuntikausia luennoista leikkimiseen. Ulkona ja sisällä. Professorilla oli jopa pilli, jolla kutsua lapset koolle, kun leikimme ulkona. Leikkeihin kuului pallon heittelyä, numeroiden laittamista järjestykseen, palikoiden siirtelyä paikasta a paikkaan b jne.

Kolmannen kurssin esitelmäpäivä. Koko päivä menee eri ryhmien kertoessa jostain työpaikasta ja siihen liittyvistä tehtävistä ja rekrytointiprosesseista. Ensimmäinen ryhmä aloittaa kertomalla toimintaterapeutin työstä singaporelaisessa sairaalassa. Koko esitelmä on näytelmä, joka alkaa kun kaksi ihmistä tapaa ja lähtee kiertämään sairaalaa. He käyvät neuvotteluhuoneessa, jossa esimiehet kokoustavat. Kulkemista ja sählinkiä. Seuraavaksi he vierailevat toimintateraputin huoneessa, jossa on potilaan kanssa asia kesken. Informaation tilalta kohtaus keskittyy opiskelijaan, joka esittää vammaista potilasta. Koko luokka nauraa vedet silmissä ja vaihtarit vaihtavat epätoivoisia katseita. Seuraavaksi kaverukset suuntaavat vessaan. Kyllä, vessaan. Esille tulee slide, jossa lukee in the toilet, ja kuva urinaalista. Pojat ovat selkä luokkaan päin ja keskustelevat vessassa aiheesta, äänitehosteiden saattelemana. Vaihtarit eivät usko, että tällaista tapahtuu. Mutta näköjään tämä on normi täällä. Seuraavat ryhmät vitsailevat ja heittävät sopimatonta ja lapsellista läppää. Vaihtarien esitelmät erottuvat selkeyden ja asiallisuutensa vuoksi.

Seuraavaksi vuorossa on eläintarhan työntekijästä kertova esitelmä. Esitelmä alkaa asiallisesti, sitten vuorossa on Singaporen eläintarhassa kuvattu video. Ryhmä on todella panostanut esitelmään. Vaihtarit huokaavat helpotuksesta, paikallisten esityksistä pari oli ihan asiallisia. Sitten luokkaan ryntääkin krokotiiliksi pukeutunut tyttö, indiana jonesiksi pukeutunut poika perässään. Ajojahtia jatkuu muutama minuutti ja sitten he poistuvat ryminällä ja esitelmä jatkuu. Tämä oli siis koreografioitu osa esitelmää. Vaihtarit eivät tiedä itkeäkö vai nauraa. Loppujen esitelmien joukossa mm äänestetään kahden "huippukokin" välillä, eli onko minikeksi vai hieno leivonnainen parempi. Lisäksi mm oli tekstiviestiäänestys (paikalliset kiljuivat kilpailun riemusta).

Kohta alkaa viimeine  esitelmä, jonka jälkeen ei tarvitse enään järkyttyä siitä, että huippuyliopiston sijaan päädyin kai vahingossa päiväkotiin.

Monsuuni

Monsuunikausi on alkanut. Hiipi salaa ja sade on nyt vallannut päivän toisensa jälkeen. Eilen palelin shortseissani ja topissani, kun lämpötila laski alle 25'C ja tuuli ja sade kylmensi entisestään. Metron ilmastointi vielä päälle niin olin kananlihalla puoli päivää. Nukuin myös ensimmäisen kerran ilman ilmastoinnin viilennystä. Enään yksi luento ja muutama presis ennen tenttiviikkoa. Välissä on yksi lukuviikko, minkä saatan viettää joko Singaporessa tai ehkäpä jossain muualla... Saa nähdä.

Tällä hetkellä joulukuun ensimmäinen viikko on vielä auki, mutta sen jälkeen onkin jo suunnitelmat suht kasassa muutamia lyhyitä pätkiä lukuunottamatta tammikuun puolelle asti. Hurja ajatus, että tässäon lukukausi lähes ohi, enään parista esitelmästä ja muutamasta tentistä (jaiks...) pitäisi selvitä. Sen jälkeen onkin vähän rennompaa ohjelmaa luvassa, rantoja ja viidakkoseikkailuja :) rahaa menee paljon, kun joutuu ostamaan lentolippuja paikasta toiseen nyt. Mutta sittenpähänne lennot on hankittuina ja ei tarvitse siitä enään huolehtia. En malta odottaa että koulu on ohi!